Vuoden 2005 evaluaation jälkeen Etvoa on kehitetty tavoitteellisempaan suuntaan. Toivotaan, että vapaaehtoisuus hyödyttäisi entistä enemmän sekä vastaanottavia järjestöjä Etelässä, että suomalaisia kehityskysymyksien kanssa työskenteleviä järjestöjä.

Vapaaehtoisia lähetetään nykyisin järjestöihin, joilla on yhteistyökumppani Suomessa. Vapaaehtoisjaksoa suunnitellaan yhdessä suomalaisen järjestön ja vastaanottavan järjestön kanssa. Yhteistyösuhde suomalaiseen järjestökenttään ja työtehtävien yhteissuunnittelu mahdollistavat vapaaehtoiskokemuksen hyödyllisyyden kaikille osapuolille. Ohjelman kautta on jo aiempina vuosina lähtenyt vapaaehtoisia myös sellaisiin järjestöihin, joilla on suomalaisia kumppaneita. Kokemukset ovat olleet positiivisia, ja tätä potentiaalia hyödynnetään entistä tehokkaammin.

Suomalaisten järjestöjen ja näiden kehitysyhteistyöhankkeiden tiiviimpi sitoutuminen Etvoon helpottaa myös maailmalta palaavan vapaaehtoisen osallistumista suomalaiseen järjestötoimintaan. Hankkeiden seuraaminen tarjoaa vapaaehtoiselle itselleen entistä syvemmän ymmärryksen kehitysyhteistyön ja kulttuurien kohtaamisen haasteista ja onnistumisista.

Vapaaehtoisten toivotaan osallistuvan yhteistyökumppaneiden väliseen vuoropuheluun ja lähentävän suhteita näiden välillä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että vapaaehtoinen joutuisi toimimaan Etelässä rahoittajan edustajana tai ammattimaisena kehitysyhteistyön virkamiehenä. Tavoitteena on edistää yhteistyösuhteita ja parantaa dialogia etelän ja pohjoisen välillä.

Etvo tarjoaa jatkossakin ainutlaatuisen ikkunan kansalaistoimintaan kehitysmaissa. Ohjelma on Suomessa erityislaatuinen kansalaisjärjestöpainotuksensa lisäksi myös siksi, että Etvossa ei ole yläikärajaa.